keskiviikko 25. tammikuuta 2017

The Synchronicity War jatkuu. Taistelu kiihtyy ja lopulta maapallon ihmiset tuhotaan biologisilla aseilla

Kirjasarjan toisessa osassa tekoälyt kehittyvät huimaa vauhtia. Niistä kehittyy persoonallisuudeltaan, osaamiseltaan ja jopa huumorintajultaan erilaisia yksilöitä. Epäilyistä ja vastustuksesta huolimatta tekoälyjen hyödyntämistä lisätään ja niille annetaan itsenäistä ratkaisuvaltaa ja jopa sellaisia johtamistehtäviä, joissa ne johtavat ihmisten toimintaa. Taistelutilanteissa niiden kyky ja nopeus hahmottaa tilanteita, tehdä päätöksiä ja toimia on niin ylivoimaista, että niin yksittäisten taistelualusten ohjaamista kuin kokonaisten taisteluosastojen johtamistakin annetaan yhä enemmän niiden vastuulle.

Tulevaisuudesta yllättäen saatavat viestit auttavat merkittävästi suuntaamaan kehitystyötä ja selviytymään uhkaavista tilanteista. Aluksi viestejä saa pelkästään kirjan päähenkilö, joka kriittisillä hetkillä vaipuu muutamaksi sekunniksi unenomaiseen tilaan ja näkee kuin filmiltä lähitulevaisuudessa tapahtuvan keskustelun tai muun viestin, jonka perusteella saa vinkkejä siitä, mitä lähitulevaisuudessa tulee tapahtumaan ja miten silloin kannattaa toimia. Se, mistä nämä viestit tulevat tai kuka niitä lähettää, jää toistaiseksi hämärän peittoon. Tekoälyillä on siitä jo jotain aavistuksia ja tiedemiehet laitetaan tutkimaan asiaa. 

Bilogisilla aseilla maapallolle tehtävästä hyökkäyksestä ja ihmisten tuhoutumisesta saadaan näiden viestien avulla ennakkotieto. Tähän lähdetään varautumaan siten, että ihmiskunnalle etsitään mahdollisimman kaukaa uusi asuinpaikkaa, jonka sijainti pidetään piilossa niin, että vain tekoälyt osaavat kuljettaa aluksia sinne.

Kirjan toisen osan lopussa uhkakuva toteutuu, biologisin asein tapahtuvaa hyökkäystä ei pystytä yrityksistä huolimatta torjumaan ja maapallon ihmiset tuhoutuvat. Hyökkäyksen alkaessa käynnistetään ihmisten, tietojen ja tekoälyjen siirto uuteen salaiseen asuinpaikkaan. Maasta pystytään siirtämään vain pieni joukko keskeisiä osaajia ja muita avainhenkilöitä. Näiden lisäksi mukaan pääsee kymmenentuhatta kaukaisimman siirtokunnan asukasta. Näiden avulla ihmiskunta pyrkii selviytymään Terra Novaksi nimetyllä uudella planeetalla ja jatkamaan taistelua edelleen tuntemattomana pysyvää vihollista vastaan.

Kirjasarjan kolmas osa jatkaa tästä tilanteesta.

maanantai 23. tammikuuta 2017

Koban -kirja aloittaa kirjasarjan, jossa geeniteknologian hyödyntäminen on keskeisessä osassa ihmiskunnan selviytymistaistelussa.

Koban kirjan tapahtumien käynnistyessä ihmiskunta on asuttanut jo satoja planeettoja. Eletään rauhan aikaa sillä sodankäynti on vihdoin saatu loppumaan ja armeijat on pääosin lakkautettu. Viimeisin sota on käyty geeniteknologian käyttöä vastaan ja sen seurauksena geeniteknologian tutkimista ja hyödyntämistä on merkittävästi rajoitettu ja siihen suhtaudutaan erittäin kriittisesti.

Kirjan alussa avaruusalus, jossa matkustajina on suurin osa pätevimmistä jäljellä olevista geeniteknologian tutkijoista ja asiantuntijoista, on viemässä heitä niin syrjäiseen kohteeseen, että siellä he voisivat hallitsevan sivilisaation ulkopuolella jatkaa geeniteknologian tutkimista ja kehittämistä.

Matkalla alus kuitenkin kohtaa vieraan sivilisaation taistelijoita, jotka valloittavat aluksen verisellä hyökkäyksellä ja ottavat hengissä säilyneet miehistön jäsenet ja matkustajista vangikseen. Hyökkäyksen tehneet Krall -nimiset muukalaiset ovat käyneet tuhansien vuosien ajan sotia muita avaruudessa kohtaamiaan sivilisaatioita vastaan pyrkiessään saamaan luonnonvalinnan avulla itselleen geenistön, joka tekee heistä kaikkein voimakkaimpia, nopeimpia ja taitavampia sotureita. Taisteluissa he ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tuhonneet kaikki muut sivilisaatiot ja etsivät uusia valloituksen kohteita.

Krallit kelpuuttavat vastustajikseen vain riittävän hyviä taistelijoita. Muutoin he tuhoavat kohtaamansa sivilisaation ylivoimaisella aseistuksellaan saman tien. Testausta varten vangeiksi joutuneet ihmiset viedään Koban nimiselle planeetalle, jossa painovoima on puolitoistakertainen maahan verrattuna. Myös luonnon olosuhteet ja eläinkunta ovat Kobanissa erittäin vaarallisia. Ensin ihmisille annetaan jonkun verran aikaa sopeutua planeetan olosuhteisiin, mutta sitten he joutuvat pienissä ryhmissä taistelemaan heidät vanginneita Kralleja vastaan osoittaakseen, että he ovat riittävän hyviä vastustajia.

Sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan Kobanin tapahtumista ja ihmisten selviämisestä siellä sekä Kralleista ja näiden ensimmäisistä hyökkäyksistä ihmisten asuttamille planeetoille. Jatkossa Kobanilla selviytyneet ihmiset ovat tärkeässä roolissa selviytymistaistelussa. Onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, että aluksella mukana olleet geeniteknologian asiantuntijat pystyvät kehittämään ihmisten kestävyyttä ja muita ominaisuuksia kobanin erityislaatuisesta eläinkunnasta saatavien geenien avulla.

Tämän kirjasarjan ensimmäisen osan sain käsiini viime vuoden alkupuolella ja luin sarjan viisi ensimmäistä kirjaa saman tien. Kuudes kirja ilmestyi viime syksynä ja odottaa lukemista.

Stephen W Bennettin kirjoittamaan kirjasarjaan kuuluvat Koban -kirjan lisäksi Koban: The Mark of Koban, Koban: Rise of the Kobani, Koban: Shattered Worlds, Koban: A Federation Forged in Fire ja Koban: Conflict and Empire

lauantai 21. tammikuuta 2017

Old man´s war - Miltä tuntuisi ajatus, että asepalvelus suoritettaisiin vasta eläkeiässä?

Tämän on otettu yhdeksi lähtökohdaksi kirjassa Old man´s war, jonka on kirjoittanut John Scalzi. Tapahtumat sijoittuvat kaukaiseen tulevaisuuteen, jossa ihmiset ovat levittäytyneet avaruuteen, asuttaneet planeettoja, kohdanneet muita avaruuden asukkaita ja sivilisaatioita sekä joutuneet myös taistelemaan niiden kanssa.

Ihmiskunnan resursseja halutaan hyödyntää paremmin järjestelyllä, jossa vasta toinen jalka haudassa olevat vanhukset lähtevät ja pääsevät sotilaiksi. Tämä tapahtuu siten, että parikymmentä vuotta aikaisemmin jokaisesta armeijan palvelukseen ilmoittautuvasta riittävän vanhasta henkilöstä on alettu kasvattaa kloonia, johon vanhuksen tietoisuus ja minä siirretään luonnollisen kuoleman yhteydessä. Näin heillä on kaikki aikaisempi osaaminen ja kokemukset käytössään uudessa kehossaan, jota on kaiken lisäksi paranneltu geeniteknologian avulla entistä paremmaksi. Näin elämä jatkuu kuoleman jälkeen nuorena sotilaana. Kirjassa kerrotaan, miten se tapahtuu, miltä se tuntuu ja miten ihmiset soputuvat uuteen elämäänsä.

Kirjan alussa kuvataan ensin asepalvelukseen ilmoittautuneiden vanhusten siirtyminen kaukaiselle, toisessa aurinkokunnassa olevalle planeetalle, jossa kloonit on kasvatettu. Elämisen opettelu uudessa kehossa sekä sotilaaksi kouluttautuminen käynnistyvät siellä olevassa tukikohdassa.

Olen lukenut kirjan pari vuotta sitten. Mielikuvat kirjan tapahtumista ovat hämärtyneet, mutta käsitys mielenkiintoisuudesta on säilynyt. Tämän postauksen kirjoittaminen saa kokemaan, että voisin lukea kirjan vaikka saman tien uudestaan.

perjantai 20. tammikuuta 2017

The Synchronicity War jatkuu – Uhka kasvaa, aseistus kehittyy ja tekoälyn hyödyntäminen käynnistyy

Ensimmäisen kirjan loppupuolella kerrotaan aseiden, avaruusalusten ja strategioiden kehittymisestä. Tekoälyä hyödynnetään ensin miehittämättömien tiedustelu- ja taistelualusten käytössä. Pian yhden avaruusaluksen päällikkönä toimiva päähenkilö huomaa, että miehittämättömien alusten tekoälyt ajattelevat itsenäisesti ja tekevät nopeasti hyviä tilannearvioita ja toimintasuunnitelmia. Hän alkaa keskustella näiden kanssa. Tekoälyt eivät enää ole pelkkää tietotekniikkaa vaan älyllisiä ja yksilöllisiä olentoja. Jokaiselle tekoälylle kehittyy oma persoonallisuus ja niillä on myös huumorintajua. Vähitellen niistä tulee aluksen päällikön luotettavia avustajia ja jopa ystäviä. Kirjan loppupuolen taisteluissa itsenäisesti toimivilla tekoälyillä on jo merkittävä rooli.

Kirja päättyy jännittävään tilanteeseen, jossa tiedusteluyrityksistä huolimatta edelleen täysin tuntemattomina pysyvät muukalaiset uhkaavat suurella voimalla maan asuttamaa siirtokuntaa. Tarina ja lukukokemus olivat niin jännittäviä ja mielenkiintoisia, että aion hankkia myös seuraavan osan ja ehkä koko neljän kirjan sarjan.

tiistai 17. tammikuuta 2017

The Synchronicity War - Miten ihmiskunta reagoi avaruudessa kohtaamaansa yllättävään uhkaan?

Olen parhaillaan lukemassa Dietmar Wehrin kirjoittamaa The Synchronicity War nimistä kirjaa tai paremminkin kirjasarjan ensimmäistä osaa, jonka lähtötilanteessa ihmiskunta on lähes sadan vuoden ajan kartoittanut ja asuttanut rauhanomaisesti avaruutta. Kirjan tapahtumat lähtevät liikkeelle tilanteesta, jossa yksi tutkimusalus on kadonnut valovuosien päähän ulottuvalla reissullaan ja seitsemän samanlaisen aluksen ryhmä on lähetetty selvittämään asiaa. Ryhmä löytää kadonneen aluksen tuhottuna ja joutuu myös itse ilman mitään yhteydenottoja tai varoituksia tuntemattomien alusten hyökkäyksen kohteeksi.

Kaksi yllätyshyökkäyksen kohteeksi joutunutta tutkimusalusta tuhoutuu ja yksi vaurioituu pahoin taistelussa, mutta saa kuitenkin yhden vastustajansa tuhottua. Taistelussa tehtyjen havaintojen perusteella tuntemattomat alukset ovat sekä aseistukseltaan että panssareiltaan maan aluksia selvästi parempia, joten loput tutkimusalukset irrottautuvat taistelusta ja palaavat mahdollisimman nopeasti maahan raportoimaan hyökkäyksestä.

Tämän jälkeen kirjassa alkaa jakso, jossa kerrotaan, miten tapahtunutta analysoidaan tarkemmin ja tehdään arvioita tarvittavista toimenpiteistä. Analysoinnin tuloksen syntyy näkemys, että tutkimusalukset ovat kohdanneet agressiivisesti toimivan tuntemattoman rodun, joka ilmeisesti pyrkii laajentamaan elinpiiriään ja suurella todennäköisyydellä tulee uhkaamaan myös maata. Tästä alkaa kuvaus siitä, miten uhkaan aletaan valmistautua.

Valmistautumista tarkastellaan sekä teknologian ja asejärjestelmien kehittämisen, uudenlaisten alusten suunnittelun ja rakentamisen, tilanteeseen sopivien toimintastrategioiden että tarvittavan rahoituksen ja poliittisen tuen saamisen näkökulmista.

Yhtenä alkuvaiheen keskeisenä tavoitteena on lisätietojen hankinta näistä avaruuden muukalaisista. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. keitä he ovat, mistä he tulevat, mihin he pyrkivät, miten he toimivat, paljonko heitä on, mikä on heidän teknologiansa taso ja minkälaista aseistusta heillä on käytössään. Näiden asioiden selvittämiseksi lähetetään mahdollisimman nopeasti vapaaehtoisten miehittämä tutkimusalus vaaralliselle tutkimusmatkalle valovuosien päähän etsimään muukalaisia ja heidän tukikohtiaan ja selvittämään, ovatko he tulossa kohti maata.

Tätä kirjoitettaessa olen lukenut kirjasta reilun kolmanneksen ja jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä muukalaisista saadaan selville ja miten heidän kanssaan toimitaan.